Liikunta ja äitiys

Family Wellness
Keli yllätti tänään upeudellaan, joten päätin lähteä siitä nauttimaan juoksulenkin merkeissä. En ole mikään himojuoksija, paremminkin aina välillä innostuja. Juoksemisessa viehättää sen helppous, lähdet vain ovesta ulos ja siinä se. Ei kulu ylimääräistä aikaa matkoihin eikä juurikaan valmistautumiseen muutenkaan ja voit mennä mihin aikaan tahansa, riippumatta aukioloajoista tai tuntiaikatauluista. Ostin alkusyksystä uudet lenkkarit, joissa on niin hyvä vaimennus ja loistava tuki, että jalka nousee kuin trampoliinilla ja herkästi kipeytyvät penikkanikin ovat pysyneet suht kunnossa. Tänään kun sitten palasin kotiin ihanasta kelistä, ihanissa kengissäni huomasin superlatiivien joukkoon hypänneen myös vähän negatiivissävytteisiä tuntemuksia. Kolotusta. Joka puolella. Kävelin, kuin olisin raskauden viimeisellä kolmanneksella.



 photo IMG_20181124_123411_zpslzdocen3.jpg

Äitinä ei aina ole helppo löytää aikaa liikunnalle. Se aika kyllä löytyy, mutta voi vaatia enemmän järjestelyjä, kuin ilman vauvaa ja muutoksia aiempiin liikkumismuotoihin. Sen kyllä tuntee, kun liikunnan on laittanut tärkeysjärjestyksessä loppupäähän.
R on nyt seitsemän kuukautta ja tällä hetkellä oma liikuntani sijoittuu lähinnä kotona tekemiini harjoituksiin ja lenkkeilyyn. Se on mulle kylläkin mieleinen ratkaisu, sillä olen aina jumppaillut paljon kotona ja kerryttänyt ihan mukiin menevän kattauksen painoja ja muuta tilpehööriä tarpeisiini. Ongelma kotijumppailussa on se, että kehitän monesti itselleni jotain muuta valtavan tärkeäätekemistä ennemmin, kun raivaan kunnolla aikaa treeniin. Kokovartalokolotukseni tuskin lähtee pelkällä viikoittaisella juoksulenkillä ja satunnaisella painojen heiluttamisella. Joten, kuten puhuin jo täällä vanhempien rutiineista, aion nyt raapustaa kalenteriin, koska mennään hölkälle ja koska heilutellaan kahvakuulaa.
Hikijumpat onnistuvat hyvin R:n ollessa hereillä, sillä hänen mielestään on useimmiten hauska katsella, kun heilun kummallisissa asennoissa. Treeni toki keskeytyy helpommin vauvan kanssa, joten ratkaisuksi väsään itselleni paperille ohjelman, josta voin sitten helposti keskeytyksen jälkeen tarkistaa missä meninkään, jos on päässyt unohtumaan. Ohjelma myös kannustaa jatkamaan keskeytyksen jälkeen. Tuleehan sitä muutamasta punnerruksestakin jo reippaampi olo, mutta ei se kyllä jumittuneeseen kroppaan yksin tepsi.
Kroppa on nyt siinä jamassa, että kalenteriin täytyy ehdottomasti merkata aika kunnolliselle venyttelylle ja edes jonkinlaiselle rentoutusharjoitukselle. Meillä kotona, on aina joku vetämässä tukasta, nuolemassa naamaa tai jotain älämölöä kuuluu viereisestä huoneesta, niinpä mitään zen tilaa ei kyllä kotona saavuta. Suunnitelmissani onkin ollut järjestää kalenteriin taas tietty aika ja paikka esimerkiksi viikoittaiselle jooga- tai pilatestunnille. Näitä molempia onkin vähän tullut jo harrastettua R:n syntymän jälkeen.


 photo IMG_20181029_183109_zpsd1zlilti.jpg
Pari viilentävää pusua kesken reenin. Kuvassa näkyy mun ja R:n kahvakuulat 💪



Joogatunneilla olen käynyt R:n syntymän jälkeen muutamia kertoja Om Yogassa. Siellä on kattavasti erilaisia tunteja, omia suosikkejani ovat astanga ja pilates. Jooga on lempeä tapa aloittaa liikunta raskauden jälkeen ja henkilökunta antaa kyllä vaihtoehtoisia liikkeitä, jos joku tuntuukin liian raskaalta. Jooga vahvistaa ja vetreyttää ja on omiaan, jos olen stressaantunut. Kun harjoitus on tehty, mielestä on tyhjentynyt ainakin 50% epäolennaisista ajatuksista, eivätkä sukat enää pyöri jalassa.
Pilatesta kävimme harrastamassa myös yhdessä R:n kanssa, Fiilis Fitneksen äiti-vauva pilateksessa. Fiilis Fitneksen äiti-vauva tuntien yhteydessä voi myös tsekkauttaa vatsalihasten erkauman tilanteen ja saada tarvittaessa vinkkejä, miten sitä kuntouttaa. Fiilis Fitneksessä on rento ilmapiiri, eikä tarvitse hermoilla, jos vauvalla onkin huono päivä, eikä sitäkään, jos ei jollekin kurssin tunnille pääse sillä tunnin voi myöhemmin korvata. Siellä on myös paljon muita tunteja, vauvan kanssa tai ilman. Eikä vaadi ahdistavaa sitoutumista eikä liittymismaksua!


Kun ottaa aikaa itselleen, on enemmän annettavaa myös muille.
Huolehtikaa itsestänne, kukaan ei tee sitä teidän puolesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *