Fiksuja ruokaostoksia ja kvinoarieskat hävikkiruuasta

Family

Jos tästä korona kotoilusta pitää jotain hyvää etsiä, niin ruuan suhteen on tullut käyttäydyttä järkevämmin. Ollaan vähennetty kauppareissuja ja panostettu viikon ruokalistan etukäteen suunnitteluun. Meidän ruokailut sijoittuu tällä hetkellä vahvasti kotiin, T on etätöissä, ei käydä sitä tavallistakaan vähää ulkona syömässä ja puoli valmiit ruuat (eväseineksistä puhumattakaan!) ovat vähentyneet. Tällä menolla säästää kyllä ihan kivasti rahaa kuukausitasolla ja kun suunnittelee niin monta ateriaa kerralla valmiiksi tulee syötyä monipuolisemmin.

Tällä hetkellä ruokakaupat ei kuulu mun mukavuusalueelle ja kun siellä pyrkii käymään mahdollisimman harvoin, tulee oikeasti tehtyäkin myös ne keskinkertaiset soijarouhekastikkeet siltä etukäteen suunnitellulta viikon tai kahden ruokalistalta. Oon myös huomannut, että kun aloittaa viikon ruokalistan jollain ei niin lempparilla ruualla, ei tule livahdettua tarpeettoman aikaisin kauppaan, kun tekemättä on vielä ne loppuviikon herkkuruuat. Jääkaappi on meillä muutenkin syöty aina melko tyhjäksi, mutta oon tyytyväinen tästä uudesta levelistä mikä ollaan saavutettu tässä oudossa ja uudessa tilanteessa. Jos juusto on vähissä en välttämättä laita sitä leivälle ihan joka kerta ja jos leipä on lopussa voin tehdä vielä sämpylöitä tai syödä hapankorppuja ettei kauppaan tarvitse heti rynnätä. 

Meillä ei mene paljoa ruokaa roskiin, mutta muutamia paheita mullakin on mitkä täyttävät meidän biojätettä silloin tällöin. Kun heittää ruokaa roskiin, on sama kun heittäisi rahaa roskiin, eikös se näin mene. Koitan tehdä ruuasta sen verran hyvää, että sitä jaksaa syödä pari kolme päivää, eikä jämiä tule kipattua biojätteisiin. Sen kyllä huomaa, kun teen isomman satsin jotain keskinkertaista soijarouhekastiketta, että vaatii erityisen suurta itsehillintää mussuttaa ne viimeisetkin lusikalliset jääkaapissa kyhjöttävästä pakasterasiasta. Vieläkään en ole saanut tuunattua soijarouhekastikkeesta lempparia, mutta koska haluan meidän viikon ruokalistalle myös sen kaltaisia lompakolle ystävällisiä vaihtoehtoja, teen tasapainoksi päivän toiselle lämpimälle ruualle jotain herkumpaa.

Mulla on keskinkertaisen soijarouhekastikkeen lisäksi myös pari muuta pahetta, milloin ruokaa meinaa mennä (ja menikin ennen korona kotoilua) roskiin. Ensinnäkin se viimeinen viipale leipäpussissa. Mikä siinä on? Vaikkei leipä olisi vielä edes vanhaa, niin ellei kyseessä ole joku maagisen herkullinen karpalociabatta, sen viimeisen palan kohtaloksi uhkaa koitua biojäte. Toisena listalla on riisien, pastojen tai muiden lisukkeiden jämät. Kun kastike on jo loppu, en meinaa millään saada syötyä lisuketta jonkin muun ruuan kanssa, mihin en sitä alkujaan ole ajatellut. Jos kastike ei ole tehty riisille, niin sitä ei syödä riisin kanssa. Vai voisikohan pasta ajaa saman asian sittenkin?

Tein tässä yhtenä päivänä granaattiomena-kvinosalaattia ja kuten monesti käy, sitä kvinoaa tuli ihan liikaa. Vaikka teen kvinoaa melko usein, en mitenkään meinaa oppia, miten paljon se kattilassa turpoaa ja sitä jää pääsääntöisesti aina yli. Tein rieskat hävikkiruuasta, eli hyödynsin mitä meidän keittiössä oli valmiina. Resepti onkin helposti muunneltavissa sen mukaan, mitä juureksia ja jauhoja kaapeista löytyy.

Kvinoarieskat hävikkiruuasta

1 dl porkkanaraastetta

1 dl punajuuriraastetta

2 dl kvinoaa

2,5 dl vehnäjauhoja

loraus oliiviöljyä ja ripaus suolaa

Raasta juurekset hienoksi raasteeksi ja keitä kvinoa, jos se on sulla vielä keittämättä. Sekoita kaikki aineet keskenään ja asettele leivinpaperille rieskoiksi. Paista 225 asteessa noin. 25 minuuttia.

Sitten kun tästä poikkeustilasta joskus noustaan ja päästään takaisin siihen monipuoliseen arkeen, niin toivottavasti muistan yhä tänä aikana opitut muutamat hyvät jutut. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *